Oulun Matkailu Oy:n ja Oulu2026 – Arctic Food Lab -hankkeen järjestävät Iissä tilaisuuteen, jossa kerrotaan matkailun yhteismarkkinoinnista Pohjolan rengastiellä sekä tutustutaan paikalliseen ruokakulttuuriin liittyviin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Ohjelma:

• Matkailun yhteismarkkinoinnin mahdollisuudet Pohjolan rengastiellä, Visit Finlandin Data Hub -matkailun tietovaranto ja Johku-verkkokauppa (Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Y.t. Kivisaari)
• Ruokamatkailu trendinä (Oulun Matkailu Oy:n KV-projektipäällikkö Hanna Tauriainen)
• Arctic Food Lab -tuotemerkki ja sen hyödyntäminen markkinoinnissa (Oulu2026 – Arctic Food Lab -hankkeen projektipäällikkö Niina Keränen)
• Iijoen Lumo -hankkeen lyhyt esittely (projektipäällikkö Virpi Keränen)

Ajankohta ja paikka:
Keskiviikko 2.11. klo 17-20 Ii, Micropoliksen päärakennus (osoite Piisilta 1, Ii)

Tilaisuuden alussa on kahvitarjoilu. Osallistujamäärän arvioimiseksi, pyydämme ilmoittautumaan ennakkoon tilaisuuteen.

Linkki ilmoittautumiseen

Mikäli sinulla on kysymyksiä tapahtumasta, voit olla yhteydessä Anniina Merikantoon ([email protected]).

Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan!

Iin kunnan elinkeinoyhtiö Micropolis Oy on saanut Euroopan maaseuturahastolta 287 000 euron rahoituksen Iijoen lumo – matkailutoimijoiden verkostoitumishankkeelle. Toiminta-alueeseen kuuluvat Iijoen lisäksi sen sivujoet Iin, Oulun, Pudasjärven ja Taivalkosken alueilla sekä Perämeren rannikko Iin alueella. Hanke kestää vuoden 2024 lokakuulle.

Hankkeen projektipäällikkönä elokuussa aloittanut Virpi Keränen kokoaa parhaillaan alueen matkailutoimijoita, jokivarsien osakas- ja kalastuskuntia, hyvinvointi- ja kulttuurialan yrityksiä sekä yhdistyksiä yhteisen pöydän ääreen. Myös pienet toimijat ja vasta toiminnan aloittamista suunnittelevat ovat tervetulleita mukaan.

” Rahoituspäätöstä on odotettu seudulla innolla. Iijoki sivujokineen on vielä matkailun näkökulmasta lähes hyödyntämätön vesistö, mutta yhteinen tavoitteemme on, että jatkossa kaikki alueen matkailupalvelut, -tuotteet ja tapahtumat ovat helpommin ja monikanavaisemmin asiakkaan saavutettavissa ja ostettavissa”.

Pudasjärveltä hankkeessa on mukana Pudasjärven Kehitys Oy. Matkailun yrityskehittäjä Jukka Koutaniemi kertoo Syötteen olevan Iijoen matkailun suurin keskittymä. Noin 3 500 vapaa-ajan asunnon Syötteelle valmistuu vuosittain uusia vapaa-ajan asuntoja noin 30-50 kpl, levittäytyen myös Iijoen sivujokien varsille.

”Tavoitteenamme on kehittää matkailun ympärivuotisuutta. Laskettelun ja hiihdon rinnalle kaivataan erityisesti luonto-, kalastus- ja metsästysmatkailuun sekä hyvinvointiin liittyviä tuotteita ja ohjelmapalveluita. Myös erilaisia luonto- tai kulttuuriaiheisia tapahtumia kaivataan niin paikallisten, kuin alueella vierailevienkin kävijöiden iloksi. Ympärivuotisuus luo pitempiaikaisia, pysyvämpiä työpaikkoja ja elinvoimaa alueelle”.

Yhteistyöllä syntyy parempia palveluita

Esimerkiksi Pudasjärven jokialueiden eri osakaskuntien tavoitteena on kehittää alueelle yhteisiä kalastuslupia. Koutaniemen mukaan toinen koko seutua koskettava kehittämisteema on vesillä liikkumisen turvallisuus.

”Pudasjärven Pärjänjoelle ja Livojoelle on tehty 90-luvulla melonta- ja koskiluokituskartat, jotka pitää saada digitaaliseen muotoon. Myös muille jokialueille tarvitaan rantautumis- ja pysäköintipaikkoihin, lupiin ja turvallisuusohjeisiin liittyviä yhteisiä käytäntöjä sekä opasteita. Kaiken tiedon on lisäksi oltava kootusti verkossa, jotta asiakkaat löytävät ne helposti esim. mobiililaitteissa olevien karttaohjelmien kautta”.

Projektipäällikkö Virpi Keränen painottaa lopuksi, että alueen erilaisten toimijoiden pitää ensin tuntea toinen toisensa, jotta yhteistyö pääsee aluilleen.

”Verkostoitumisen myötä voi syntyä uusia matkailupaketteja ja yhteistyömuotoja. Visioimme yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa Iijoen matkailun tulevaisuutta, jaamme tietoa hyvistä käytänteistä ja sparraamme toisia”.

Iijoen lumo -hanke järjestää toimikautensa aikana yhteensä kahdeksan työpajaa/koulutusta matkailutoimijoiden tarpeiden pohjalta. Aiheina voivat olla esimerkiksi ohjelmapalveluiden tai koulutusmatkailun tuotteistaminen, sähköisten myynti- ja markkinointikanavien hyödyntäminen, kestävä matkailu ja vesistön äärellä toimivien yrittäjien henkilöstön turvallisuuskoulutus.

Lisätiedot: micropolis.fi/iijoen-lumo

Yksi Iin uusimmista matkailutoimijoista on Iisland (Karhun Kala ja Kortteeri Oy), joka tarjoaa majoituspalveluiden lisäksi ohjattuja kalastus- ja venematkoja Iijoelle ja Perämerelle.  Retkiä järjestetään myös talvisin.

(Kuva: Christian Talman)

Iijoen valuma-alue kattaa yli neljätoistatuhatta neliökilometriä. Alueella on runsaasti ojitusvesien palauttamiseen soveltuvia paikkoja, joista useat sijaitsevat merkittävien vesistöjen lähellä.

”Yritämme löytää oikeasti vaikuttavia vesiensuojelutoimia Iijoen alueella. Täällä on todella paljon ojitettuja soita, jotka eivät ole lähteneet kasvamaan metsää. Suot eivät ole metsätalouskäytössä, koska puun korjaaminen sieltä maksaa enemmän kuin siitä saa tuottoa. Nykyisellään nämä ojitusalueet vain kuormittavat Iijoen vesistöä”, Iijoen kehittämiskoordinaattori Lauri Rantala Micropolis Oy:stä kertoo.

Metsänkasvatuksen kannalta epäonnistuneesti ojitettujen soiden ennallistaminen parantaa vesiensuojelua, suoalueiden vesitalouden luonnontilaisuutta ja edistää metsätalouden ilmastokestävyyttä. Vanhat ojat kuivattavat edelleen soiden turvekerrosta, joka maatuu ja sitä kautta suon ravinteet sekä kiintoaines kulkeutuvat vesistöön aiheuttaen haittaa myös vaelluskaloille.

”Jos ojitusvesiä saadaan johdettua kustannustehokkaasti soille, niin ravinteet eivät päätyisi suurina määrinä vesistöön. Se parantaisi Iijoen vesistön tilaa”, Rantala kertoo.

Ilmakuvaa Iin läheiseltä Pirttiharjunsuolta. (Kuva: Jani Antila, Tapio Oy) 

Kustannustehokasta ympäristönsuojelua

Maa- ja metsätalousministeriön ja Ympäristöministeriön rahoittamassa Ojasta allikkoon -hankkeessa on mukana neljä kokeilukohdetta.

”Kartoitamme kaikki Ijoen valuma-alueella sijaitsevat suoalueet, joissa on mahdollisuudet tehdä vesiensuojelutoimenpiteitä. Metsäkeskuksen tietokoneet jauhavat dataa ja etsivät sopivia kohteita”, Micropolis Oy:n projektipäällikkö Jouni Tanskanen summaa hankkeen idean.

Hankekumppani Tapio Oy:n asiantuntijat ovat tehneet yksityismaille maastokartoituksia ja suunnitelleet johdeojien paikkoja. Niiden avulla veden kulku voidaan ohjat takaisin suolle.

”Valuma-alueilla on metsäojia, eli luontainen vesienkulku on häiriintynyt ojien myötä. Tavoitteena on, että luontaisen valuma-alueen vedet saadaan jossain määrin palautettua. Joissain kohteissa voi tilanne olla se, että vesiä tulee suolle enemmän kuin luontaisesti on tullut, mutta silloinkin kohde toimii vesiensuojelun näkökulmasta hyvin”, Tapio Oy:n asiantuntija Jani Antila kertoo.

Jouni Tanskasen mukaan metsänomistajia kiinnostaa se, ettei metsätaloudelle aiheudu vettymishaittaa. Selvittelyvaiheessa maanomistajien suhtautuminen on ollut äärimmäisen positiivista. Antila puolestaan muistuttelee hankkeen kustannustehokkuudesta.

”Jos vertaa perinteiseen ennallistamiseen, eli ojien tukkimiseen, niin se on menetelmänä kalliimpi ja työläämpi, koska ojaa joudutaan tukkimaan hyvin pitkä matka. Johdeojaan perustuvassa menetelmässä riittää, että teemme yhden padon ja kaivamme uuden ojanpätkän, jolla vesi johdetaan suolle”.

Maanomistajat motivoituvat siitä, että omien vesistöjen tila voi parantua ennallistamistoimenpiteiden avulla.

Lauri Rantala kertoo, että maanomistajat ovat nähneet, kuinka ojitukset ovat liettäneet omat kotipurot ja karkottaneet esimerkiksi taimenet tiehensä.

”Linnut ja taimenkannat ovat myös luonnon monimuotoisuutta. Suo on metsäneläinten kannalta todella tärkeä paikka. Sieltä lähtee ravintoketju liikkeelle. Ja kyllähän kaunis, laakea suo on maisemallisesti miellyttävämpi kuin kitukasvuinen puusto”, Rantala tuumii.

Iijoen alueellisen kokeilun pohjalta hankkeen tavoitteena on kehittää valtakunnallinen toimintamalli menetelmän käytännön toteutuksesta, vaiheista, kustannuksista ja vaikuttavuudesta.

”Hankkeessa on tehty erittäin vaikuttavaa työtä. Olemme vieneet uraauurtavasti uudenlaista menetelmää yksityismaiden vesiensuojelun käyttöön parantaen samalla luontoarvoja, Jani Antila sanoo.

Tapio Oy:n Jani Antila käyttää maastokartoituksissa tarkkaan satelliittipaikannukseen kykenevää GNSS-laitetta.

Ojasta allikkoon -hankkeessa ovat mukana Micropolis Oy, Metsäkeskus sekä metsien kestävään hyödyntämiseen erikoistunut Tapio Oy. Hanketta rahoittavat Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö osana Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen hankeavustuksia. Hankkeen osarahoittajia ovat Ii, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, PVO-Vesivoima Oy, Metsähallitus Metsätalous Oy, Metsähallitus Luontopalvelut ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Iin kunnanhallitus valitsi 5.9.2022 Iin elinvoimajohtajaksi Helena Illikaisen. Hän toimii myös Micropolis Oy:n toimitusjohtajana.

Illikainen on toiminut aiemmin vastaavassa tehtävässä Pyhäjoen kunnan elinkeinojohtajana ja Pyhäjoen Teollisuusyhtiö Oy:n toimitusjohtajana sekä Tyrnävän kunnan kehittämisjohtajana sekä aluearkkitehtina.

Elinvoimajohtaja vastaa Iin elinkeinopolitiikan strategisesta suunnittelusta ja toteutuksesta, sekä kokonaisuudesta: yrityspalvelut, kehittämishankkeet ja kumppanuudet sekä kuntaviestintä ja -markkinointi.

TYÖPAIKKAILMOITUS & TARJOUSPYYNTÖ

Asiantuntijapalvelut: pedagogiset taidot omaava digitaalisten palvelujen asiantuntija

JÄTÄ TARJOUS TAI HAKEMUS TYÖPAIKKAAN referenssitapauksen muodossa + CV sunnuntaihin 26.06. 2022 mennessä.
– Ja jos pääset 2-vaiheeseen, jätä idea toteutuksesta su 03.07. 2022 mennessä
– 3-vaihe eli haastattelut TEAMS:ssä heinäkuun ensimmäisellä kokonaisella viikolla.
– Idean / projektin toteutus pääosin vuoden 2022 aikana.

INFOTUOKIO aiheesta TEAMS:ssa tiistaina 14.6. klo 11.30-12.00 (jos haluat osallistua ja kysyä kysymyksiä, pyydä alla olevista yhteystiedoista sähköpostitse kutsulinkki)

INFO JA LISÄTIETOJA
– Lisätietoja työtehtävästä antaa Open Agenda -hankkeen projektipäällikkö Johannes Helama, 040 654 2551 tai [email protected]

MINKÄLAISTA ASIANTUNTIJAA ETSIMME?

Etsimme digitaalisten palvelujen asiantuntijaa, joka auttaa meitä sujuvoittamaan seitsemän kunnan asukkaiden arkea digitaalisten palvelujen avulla. Saatat olla siis kaipaamamme asiantuntija, jos allekirjoitat alla olevista väitteistä suurimman osan, tai osaat perustella hyvin, miksi et ole niiden kanssa samaa mieltä.

1. Ajatus digitaalisten palvelujen kehittämisestä on jo oikeastaan hieman vanhanaikainen, koska olemassa olevien palvelujen ”sähköistäminen” ei lunasta niitä odotuksia mitä digitalisaation harteille on kasattu.
2. Sillä jos näin tehdään, palvelun tuottamisen kustannukset kasvavat ja digitaaliset palvelut rakennetaan pahimmillaan sementoimaan vanhentunut palvelurakenne.
3. Ja samaan aikaan suosiota saavuttavat digitaaliset ”palvelut”, jotka keskittyvät arkemme ydintarpeiden tyydyttämiseen mahdollisimman helpolla ja joustavalla tavalla.
4. Varsinkin kuntasektorilla nykyaikaiset digitaaliset palvelut ovat parhaimmillaan arkisia kontaktipintoja, joiden avulla asukas ja kunnan palvelut vaihtavat viestejä.

Haemme siis työsuhteeseen tai ostopalveluilla 1. elokuuta 2022 alkaen asiantuntijaa tai pientä porukkaa, joka auttaa meitä digitaalisten palvelujen kehittämisessä (määräaikainen työsuhde tai palkkaus n. 6kk projektiin, jossa saat kuitenkin olla itse määrittelemässä työsuhteesi pituutta ja työaikaasi).

Katsomme hakijalle eduksi soveltuvan korkeakoulututkinnon tai vastaavan työkokemuksen, joka puoltaa hankkeen menestyksekästä läpivientiä.

TYÖNKUVA: KUNNISSA TOTEUTETTAVIEN KOKEILUJEN TUKEMINEN

Asiantuntija osallistuu Open Agenda -hankkeessa toteutettaviin seitsemään kokeiluun ja tuo niihin uusia oivalluksia ja mahdollisuuksia digitaalisten työkalujen hyödyntämiseen.

Asiantuntija toteuttaa näihin kokeiluihin liittyen 0-budjetin kokeiluja (7-21kpl, riippuen suuruudesta), joiden avulla halutaan oppia siitä miten kuntien digitaalisia palveluja näiden teemojen alla pitäisi kehittää.

Projektit toteutetaan joko low-code tai no-code hengellä, ehkä parhaiten jopa olemassa olevia työkaluja uudella tavalla uusiin käyttökohteisiin hyödyntäen.

1. Inari: Uudet kokeilut osallistumistapoihin / Asiantuntijana: Arctic Factory
2. Ii: Ruuhkavuosien sujuvoittaminen / Asiantuntijana: Palvelumuotoilu Palo
3. Ii: Nuorten osallisuuden vahvistaminen / Asiantuntijana: Arctic Factory
4. Ii: Asuminen osana luontoa / Asiantuntijana Synesis
5. Pietarsaari: Nuorten osallisuuden kokemuksen vahvistaminen / Asiantuntijana MDI
6. Tuusula: 25-45 vuotiaiden osallisuuden vahvistaminen / Asiantuntijana MDI
7. Pietarsaari: Uudenlaiset ideat palvelulupauksen teeman määrittelyyn / Asiantuntijana ON Muotoilu + Kompassia

Työ tehdään pääasiassa etäyhteydellä näiden kuntien kanssa yhdessä, muutama vierailu paikan päällä pyritään myös tarvittaessa toteuttamaan.

3 X SITAATTIA, SIITÄ MITÄ HAEMME…

”Meillä korostuvat pedagogiset- ja vuorovaikutustaidot, mutta pitäisi siis olla digitaalisten palvelujen osaaja, joka tuntee saavutettavuus asiat ja avoimen lähdekoodin, low– ja no-code jutut ja muut? Pitää siis osata myös itse koodata, mutta ei missään nimessä tarvitse missään nimessä olla mikään huippu devaaja.
– Eli etsimme pikemminkin käytännönläheistä tyyppiä, joka osaa avata nämä asiat myös ei-digitaalisten-palvelujen-asiantuntijoille.”

”Meille olisi hyödyllisintä jos henkilöllä olisi innovatiivinen ja laaja näkemys digitalisaation soveltamismahdollisuuksista, niin että ei lähdetä kehittämään asukkaille uusia appeja ja hiomaan niiden käytettävyyttä, vaan hakemaan ratkaisuja, jotka täyttävät asukkaiden palvelutarpeen.
– Emme halua projektiin insinöörimäistä lähestymistapaa, vaan pelle-pelotonmaista asennetta, joka lisää rohkeuttamme ja kykyämme ajatella asioita uusista näkökulmista löytäen yllättävän yksinkertaisia ratkaisuja ongelmiimme.”

”Olisi hienoa, että palkattavalla henkilöllä olisi paljon tuntemusta siitä, mitä on missäkin päin Suomea tai maailmalla on tehty, ja myös miten siellä on tehty (kuntasektorilla ja muutenkin). Konkreettiset esimerkit muualta auttavat meitä kuntina meidän omissa projekteissamme. Tarvitsemme perehdytystä teemaan konkreettisten esimerkkien avulla ja rohkaisua kokeilujen toteuttamiseen.
– Eli etsimme sellaista henkilöä, joka ei lähde suunnittelemaan asioita, vaan kokeilee käytännössä yhdessä meidän kanssa erilaisia valmiita ratkaisuja.”

HINTA / PALKKA / VALMIS BUDJETTI

Hinta eli projektin budjetti on määritelty etukäteen, eli tässä tapauksessa syntyvät kokonaiskustannukset ovat selvillä ja hinnalla tarkoitetaan pääasiassa sitä työn määrää, joka käytetään idean toteuttamiseen.

Tarjouksen pitää siis sisältää eriteltynä työtunnit ja työpäivät, joiden mukaan hintapisteet lasketaan. Idean on hyvä pitää sisältää eriteltynä suunnittelutyön ja toteutuspäivien osuus sekä myös mahdolliset matka ja majoituskulut.

Vaihtoehto 1: Työsuhteessa toteutettuna projektille on varattu tähän työhön 40.000€ budjetti, johon alustavasti olemme suhteuttanut palkkaa AVAINTES:n HAA palkkaryhmän mukaan (esitä kuitenkin oma palkkatoiveesi n. 6kk työsuhteelle JA kerro siis kuinka pitkää työsuhdetta itse toivot ja haluatko tehdä projektin kokoaikaisena vai osa-aikaisena työnä)
– Kokonaisuus on sidottu hankkeen budjettiin (palkan sivukuja laskemme 1,5 kertoimella).

Vaihtoehto 2: Jos taas tarjoat työtä ostopalveluilla toteutuksen budjetti on 32.258,06€ + alv24% (ostopalveluilla toteutettavan työn toteutus sovitaan yhdessä erikseen). Tässä vaihtoehdossa idea avaa pääasiassa sen, siis miten projekti toteutetaan.

VAIHEISTETTU HAKUPROSESSI

VAIHE 1 / referenssicase

Pisteytys tehdään arvioimalla sitä, miten yllä ”Minkälaista asiantuntijaa etsimme?” kappaleessa kuvatut väitteet (4kpl) näkyvät referenssicasessa?
– Pisteytys: 0-5p per väite, eli 20p maksimi

Referenssitapausten arvioinnin jälkeen tarjoajien pisteet lasketaan yhteen ja maksimissaan kolme (3) eniten pisteitä saanutta etenee vaiheeseen 2, eli ideoimaan toteutusta (1.000€+alv24% palkkiota vastaa / tai vastaavaa palkkaa vastaa).

VAIHE 2 / idea eli miten koko homma pitäisi toteuttaa? / ideoinnista maksetaan 1.000€+alv24% palkkio

Eli kerro meille miten tämän tyyppinen ”projekti” pitäisi digitaalisten palvelujen kehittämisen ja niihin liittyvien kokeilujen osalta oikeasti toteuttaa? (maksimi 3xA4 + CV)

Pisteytys tehdään arvioimalla sitä miten idea vastaa ”3x sitaattia, siitä mitä haemme…” -diassa kuvattua tarvetta.
– Pisteytys: 0-15p per sitaatti + CV 0-10p, eli maksimi 50p
– CV:tä pisteytetään arvioimalla sitä, miten se mitä olet aiemmin tehnyt (koulutus ja kokemus) on valmistanut sinua idean toteuttamiseen?

Hinta / budjetti / 32258.05€+alv24% tai vastaava 40.000€ palkkabudjetti
– Arvioidaan tasa-arvoisesti sekä ostopalveluna tehdyt tarjoukset että palkkasuhteessa tehtävä työ (pisteytys työn määrän mukaan)
– Pisteytys: hinta arvioidaan pisteillä 0-50p

Itsenäisten ja omaperäisten ideoiden immateriaalioikeudet jäävät tarjoajalle (emme toteuta niitä missään muodossa seuraavan kahden vuoden aikana, jos tarjoa ei pääse niitä itse toteuttamaan).

VAIHE 3 / haastattelu / plus pieni lisätehtävä / yksi valitaan toteuttamaan yhdessä loppuun hiottu idea käytännössä

Pisteytys: Pieni tässä vaiheessa annettava lisätehtävä 15p ja haastattelu 15p (arvioitavat asiat: yhteinen ymmärrys projektin tavoitteista ja toteutuksesta, reagointivalmius ja joustavuus kokeilukulttuuria ja uudenlaisia toimintamalleja synnyttävän projektin toteuttamisessa ja suunnittelussa, yhteinen tapa kommunikoida), eli maksimipisteet 30p.

Ostajalle jätetään mahdollisuus olla ostamatta palvelua yhdeltäkään tarjoajalta, jos kaikkien tarjoajien pisteet jäävät alle 100/150 pisteen (= referenssi 0-20p + idea + cv 0-50p + hinta 0-50p + haastattelu 0-30p = 0-150p).

LISÄTIETOJA

OPEN AGENDA HANKEESTA YLEISESTI

Open Agenda hanke yhdistää kuntalaisia osallistavan strategisen päätöksenteon ja digitaalisten palvelujen kehittämisen yhdeksi kokonaisuudeksi.

Yhteistyössä on voimaa / Iin kunnan koordinoima hanke toteutetaan yhdessä Inarin kunnan, Pietarsaaren kaupungin, Tuusulan kunnan sekä Lapinjärven kunnan kanssa. Kokeilut tulevat lähelle ihmisiä pohjoisesta etelään, pieninä kuntina ja keskisuurina kaupunkeina vastaamme kokomme puolesta yli 80% suomalaisista kunnista. Jos homma toimii meillä, toimii se myös varmasti muualla.

Hanketta rahoittavat Valtiovarainministeriö, hanketta toteuttamassa olevat kunnat ja kaupungit sekä PROTO – Pohjois-Suomen muotoilijat ry.

HANKKEESSA OTETAAN HUOMIOON

Suomi.fi tukipalvelujen hyödyntäminen
– Hyödynnetään aina kun mahdollista ja siitä on hyötyä Suomi.fi tukipalveluita.

Saavutettavuusvaatimukset
– Digipalvelun rakentaja huolehtii saavutettavuusvaatimusten toteutumisesta digitaalisten palveluiden tarjoamisesta säädetyn lain 206/2019 mukaisesti ja laatii myös saavutettavuusselosteen.
https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/
https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/saavutettavuusseloste/

Yhteentoimivuusalusta
– Digipalvelujen rakentaja suunnitelman yhteentoimivuusalustan hyödyntämisestä (tarkoitettu sekä julkisen hallinnon että yksityissektorin käyttöön).
https://dvv.fi/yhteentoimivuusalusta

Jos digitaalisia palveluja koskee laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019), sitä noudatetaan tarkasti.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306

GDPR 35 artikla
– Hankkeemme myös tiedostaa, että tietosuoja voidaan käsittää tiedolliseksi itsemääräämisoikeudeksi. Se on siis kaikille digitaalisten palveluiden käyttäjille kuuluva oikeus määrätä itseä koskevista tiedoista. Tästä johtuen digitaalisten palvelujen rakentaja tekee tietosuojaa koskevan vaikutusten arvioinnin kaikista rakennettavista palveluista.
https://tietosuoja.fi/vaikutustenarvioinnin-tekeminen

Micropolis Oy:n Virke-hanke tähtää rakennusmateriaalien tehokkaampaan hyödyntämiseen Pohjois-Pohjanmaalla. Mukana hankkeessa on yhteensä seitsemän kuntaa: Vaala, Utajärvi, Muhos, Ii, Oulu, Liminka ja Simo.

Hankkeen projektipäällikkö Pekka Pääkkönen kertoo, että kunnissa on paljon vanhoja kiinteistöjä, joiden käyttö on tullut elinkaarensa päähän eikä korjaaminen ole kannattavaa.

”Olemme selvittäneet, miten purkumateriaalit voidaan hyödyntää siten, että ne tulisivat uudelleen kiertoon komponentteina, materiaaleina tai esimerkiksi betonin tapauksessa täytemaana. Teemme selvitykset materiaalien määristä, purkukustannuksista ja purkumateriaalien jatkohyödyntämisestä. Ihanteena on, että materiaalit lähtevät sellaisenaan uusiokäyttöön”, Pääkkönen kertoo.

Virke – hankkeen tavoitteena on lisäksi tukea kuntia jätteen ja ylijäämämateriaalien kierrätystoiminnassa, jotta jätettä ei nähtäisi vain kustannuseränä, vaan luonnonvarojen kestävänä käyttönä ja taloudellisena hyötynä.

Materiaalien kierrätyksestä liiketoimintaa joko olemassa oleville tai täysin uusille yrityksille

Hankkeen energia- ja ympäristöinsinööri Petri Leppäsen mukaan rakennusalan yritykset eivät ole täysin heränneet kiertotalouden potentiaaliin.

”Urakoissa syntyy paljon jätettä. Kiertotalouden mahdollisuuksien täysimittainen valjastaminen vaatii yhä herättelyä ja meidän työmme on neuvoa miten materiaaleja minimoidaan, uusiokäytetään ja saadaan kiertoon”.

Kuva1: Limingan Tupoksen purettavaan neuvolarakennukseen kuuluu myös koulutiloja sekä hammashoitola.

Yksi hankkeen kohteista on Limingan Tupoksessa sijaitseva vanha neuvola, jonka yhteydessä on toiminut hammashoitola ja koulutiloja. Limingan kunnan ympäristösuunnittelija Pihla Hasan kertoo, että rakennus on tarkoitus purkaa kesäkuuhun mennessä, koska sen käytön jatkaminen edellyttäisi mittavaa remontointia, ja rakennuksen sijainti on haasteellinen alueen kehittämisen kannalta.

Neuvolasta on löytynyt haitta-ainekartoituksen yhteydessä asbestia. Muuten purkutöiden suunnittelu on ympäristösuunnittelijan mukaan hyvällä mallilla.

” Vanhoissa rakennuksissa on se ongelma, että alkuperäisiä piirustuksia ei välttämättä löydy, varsinkaan jos rakennukseen on tehty muutoksia. Eikä välttämättä löydy ihmisiäkään, jotka tietäisivät tai muistaisivat rakennuksen historiaa”.

Hasan kertoo lainsäädännön tuovan myös kierrätykseen omat lisähaasteensa. Myös Pääkkönen tunnistaa saman ongelman.

”Rakentamismääräykset eivät tunnista uudelleenkierrätettyjä rakennuskomponentteja, mikä hankaloittaa niiden hyödyntämistä. Uusiokäytössä materiaaleilla taas ei ole takuita”, Pääkkönen kertoo.

Hasanin mukaan Tupoksen neuvolassa tämä näkyy esimerkiksi purkubetonin kohdalla, jota ei saa lain mukaan käyttää asuinrakennusten tai lasten leikkipaikkojen välittömässä läheisyydessä. Kunnassa joudutaankin pohtimaan, että jos neuvolan betoni uusiokäytetään samalla paikalla, niin haittaako se jatkossa alueen kehittämistä.

”Ennen kaikki olisi vain purettu ja viety pois kaatopaikalle. Nyt tavoitteena on saada mahdollisimman suuri kierrätysprosentti niin, että Liminka pystyy itse uusiokäyttämään suurimman osan purkumateriaaleista”.

Miettimistä riittää myös paljon pienemmissä asioissa, kuten siinä, menevätkö rakennuksen vanhat verhotangot sellaisenaan huutokauppaan vai rautaromuksi. Neuvolassa on myös rakenneosia, jotka kunta ottaa uusiokäyttöön. Sekin on uutta, sillä Hasan veikkaa, että ennen ne olisi vedetty rälläkällä poikki ja kärrätty metallinkierrätykseen.

Hän onkin sitä mieltä, että purkamisen suunnittelu pitäisi jatkossa aloittaa paljon aikaisemmin.

”Jo siinä vaiheessa, kun tiedetään, että rakennus on tulossa elinkaarensa päähän, täytyisi käynnistää selvitystyöt. Tämä tapaus on ollut hyvin opettavainen”.

Kuva 2: Puutyöluokkaan johtavien portaiden betonille suunnitellaan uusiokäyttöä.

Katso lisätiedot Virke hankkeesta