Iijoen valuma-alue kattaa yli neljätoistatuhatta neliökilometriä. Alueella on runsaasti ojitusvesien palauttamiseen soveltuvia paikkoja, joista useat sijaitsevat merkittävien vesistöjen lähellä.
”Yritämme löytää oikeasti vaikuttavia vesiensuojelutoimia Iijoen alueella. Täällä on todella paljon ojitettuja soita, jotka eivät ole lähteneet kasvamaan metsää. Suot eivät ole metsätalouskäytössä, koska puun korjaaminen sieltä maksaa enemmän kuin siitä saa tuottoa. Nykyisellään nämä ojitusalueet vain kuormittavat Iijoen vesistöä”, Iijoen kehittämiskoordinaattori Lauri Rantala Micropolis Oy:stä kertoo.
Metsänkasvatuksen kannalta epäonnistuneesti ojitettujen soiden ennallistaminen parantaa vesiensuojelua, suoalueiden vesitalouden luonnontilaisuutta ja edistää metsätalouden ilmastokestävyyttä. Vanhat ojat kuivattavat edelleen soiden turvekerrosta, joka maatuu ja sitä kautta suon ravinteet sekä kiintoaines kulkeutuvat vesistöön aiheuttaen haittaa myös vaelluskaloille.
”Jos ojitusvesiä saadaan johdettua kustannustehokkaasti soille, niin ravinteet eivät päätyisi suurina määrinä vesistöön. Se parantaisi Iijoen vesistön tilaa”, Rantala kertoo.
Ilmakuvaa Iin läheiseltä Pirttiharjunsuolta. (Kuva: Jani Antila, Tapio Oy)
Kustannustehokasta ympäristönsuojelua
Maa- ja metsätalousministeriön ja Ympäristöministeriön rahoittamassa Ojasta allikkoon -hankkeessa on mukana neljä kokeilukohdetta.
”Kartoitamme kaikki Ijoen valuma-alueella sijaitsevat suoalueet, joissa on mahdollisuudet tehdä vesiensuojelutoimenpiteitä. Metsäkeskuksen tietokoneet jauhavat dataa ja etsivät sopivia kohteita”, Micropolis Oy:n projektipäällikkö Jouni Tanskanen summaa hankkeen idean.
Hankekumppani Tapio Oy:n asiantuntijat ovat tehneet yksityismaille maastokartoituksia ja suunnitelleet johdeojien paikkoja. Niiden avulla veden kulku voidaan ohjat takaisin suolle.
”Valuma-alueilla on metsäojia, eli luontainen vesienkulku on häiriintynyt ojien myötä. Tavoitteena on, että luontaisen valuma-alueen vedet saadaan jossain määrin palautettua. Joissain kohteissa voi tilanne olla se, että vesiä tulee suolle enemmän kuin luontaisesti on tullut, mutta silloinkin kohde toimii vesiensuojelun näkökulmasta hyvin”, Tapio Oy:n asiantuntija Jani Antila kertoo.
Jouni Tanskasen mukaan metsänomistajia kiinnostaa se, ettei metsätaloudelle aiheudu vettymishaittaa. Selvittelyvaiheessa maanomistajien suhtautuminen on ollut äärimmäisen positiivista. Antila puolestaan muistuttelee hankkeen kustannustehokkuudesta.
”Jos vertaa perinteiseen ennallistamiseen, eli ojien tukkimiseen, niin se on menetelmänä kalliimpi ja työläämpi, koska ojaa joudutaan tukkimaan hyvin pitkä matka. Johdeojaan perustuvassa menetelmässä riittää, että teemme yhden padon ja kaivamme uuden ojanpätkän, jolla vesi johdetaan suolle”.
Maanomistajat motivoituvat siitä, että omien vesistöjen tila voi parantua ennallistamistoimenpiteiden avulla.
Lauri Rantala kertoo, että maanomistajat ovat nähneet, kuinka ojitukset ovat liettäneet omat kotipurot ja karkottaneet esimerkiksi taimenet tiehensä.
”Linnut ja taimenkannat ovat myös luonnon monimuotoisuutta. Suo on metsäneläinten kannalta todella tärkeä paikka. Sieltä lähtee ravintoketju liikkeelle. Ja kyllähän kaunis, laakea suo on maisemallisesti miellyttävämpi kuin kitukasvuinen puusto”, Rantala tuumii.
Iijoen alueellisen kokeilun pohjalta hankkeen tavoitteena on kehittää valtakunnallinen toimintamalli menetelmän käytännön toteutuksesta, vaiheista, kustannuksista ja vaikuttavuudesta.
”Hankkeessa on tehty erittäin vaikuttavaa työtä. Olemme vieneet uraauurtavasti uudenlaista menetelmää yksityismaiden vesiensuojelun käyttöön parantaen samalla luontoarvoja, Jani Antila sanoo.
Tapio Oy:n Jani Antila käyttää maastokartoituksissa tarkkaan satelliittipaikannukseen kykenevää GNSS-laitetta.
Ojasta allikkoon -hankkeessa ovat mukana Micropolis Oy, Metsäkeskus sekä metsien kestävään hyödyntämiseen erikoistunut Tapio Oy. Hanketta rahoittavat Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö osana Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen hankeavustuksia. Hankkeen osarahoittajia ovat Ii, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, PVO-Vesivoima Oy, Metsähallitus Metsätalous Oy, Metsähallitus Luontopalvelut ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.
