Kutsu 2.11.2022: Matkailun yhteismarkkinointi ja paikallinen ruokakulttuuri

Oulun Matkailu Oy:n ja Oulu2026 – Arctic Food Lab -hankkeen järjestävät Iissä tilaisuuteen, jossa kerrotaan matkailun yhteismarkkinoinnista Pohjolan rengastiellä sekä tutustutaan paikalliseen ruokakulttuuriin liittyviin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Ohjelma:

  • Matkailun yhteismarkkinoinnin mahdollisuudet Pohjolan rengastiellä, Visit Finlandin Data Hub -matkailun tietovaranto ja Johku-verkkokauppa (Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Y.t. Kivisaari)
  • Ruokamatkailu trendinä (Oulun Matkailu Oy:n KV-projektipäällikkö Hanna Tauriainen)
  • Arctic Food Lab -tuotemerkki ja sen hyödyntäminen markkinoinnissa (Oulu2026 – Arctic Food Lab -hankkeen projektipäällikkö Niina Keränen)
  • Iijoen Lumo -hankkeen lyhyt esittely (projektipäällikkö Virpi Keränen)

Ajankohta ja paikka:
Keskiviikko 2.11. klo 17-20 Ii, Micropoliksen päärakennus (osoite Piisilta 1, Ii)

Tilaisuuden alussa on kahvitarjoilu. Osallistujamäärän arvioimiseksi, pyydämme ilmoittautumaan ennakkoon tilaisuuteen.

Linkki ilmoittautumiseen

Mikäli sinulla on kysymyksiä tapahtumasta, voit olla yhteydessä Anniina Merikantoon ([email protected]).

Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan!

Iijoelle lisää matkailutuotteita, -palveluita ja näkyvyyttä

Iin kunnan elinkeinoyhtiö Micropolis Oy on saanut Euroopan maaseuturahastolta 287 000 euron rahoituksen Iijoen lumo – matkailutoimijoiden verkostoitumishankkeelle. Toiminta-alueeseen kuuluvat Iijoen lisäksi sen sivujoet Iin, Oulun, Pudasjärven ja Taivalkosken alueilla sekä Perämeren rannikko Iin alueella. Hanke kestää vuoden 2024 lokakuulle.

Hankkeen projektipäällikkönä elokuussa aloittanut Virpi Keränen kokoaa parhaillaan alueen matkailutoimijoita, jokivarsien osakas- ja kalastuskuntia, hyvinvointi- ja kulttuurialan yrityksiä sekä yhdistyksiä yhteisen pöydän ääreen. Myös pienet toimijat ja vasta toiminnan aloittamista suunnittelevat ovat tervetulleita mukaan.

” Rahoituspäätöstä on odotettu seudulla innolla. Iijoki sivujokineen on vielä matkailun näkökulmasta lähes hyödyntämätön vesistö, mutta yhteinen tavoitteemme on, että jatkossa kaikki alueen matkailupalvelut, -tuotteet ja tapahtumat ovat helpommin ja monikanavaisemmin asiakkaan saavutettavissa ja ostettavissa”.

Pudasjärveltä hankkeessa on mukana Pudasjärven Kehitys Oy. Matkailun yrityskehittäjä Jukka Koutaniemi kertoo Syötteen olevan Iijoen matkailun suurin keskittymä. Noin 3 500 vapaa-ajan asunnon Syötteelle valmistuu vuosittain uusia vapaa-ajan asuntoja noin 30-50 kpl, levittäytyen myös Iijoen sivujokien varsille.

”Tavoitteenamme on kehittää matkailun ympärivuotisuutta. Laskettelun ja hiihdon rinnalle kaivataan erityisesti luonto-, kalastus- ja metsästysmatkailuun sekä hyvinvointiin liittyviä tuotteita ja ohjelmapalveluita. Myös erilaisia luonto- tai kulttuuriaiheisia tapahtumia kaivataan niin paikallisten, kuin alueella vierailevienkin kävijöiden iloksi. Ympärivuotisuus luo pitempiaikaisia, pysyvämpiä työpaikkoja ja elinvoimaa alueelle”.

Yhteistyöllä syntyy parempia palveluita

Esimerkiksi Pudasjärven jokialueiden eri osakaskuntien tavoitteena on kehittää alueelle yhteisiä kalastuslupia. Koutaniemen mukaan toinen koko seutua koskettava kehittämisteema on vesillä liikkumisen turvallisuus.

”Pudasjärven Pärjänjoelle ja Livojoelle on tehty 90-luvulla melonta- ja koskiluokituskartat, jotka pitää saada digitaaliseen muotoon. Myös muille jokialueille tarvitaan rantautumis- ja pysäköintipaikkoihin, lupiin ja turvallisuusohjeisiin liittyviä yhteisiä käytäntöjä sekä opasteita. Kaiken tiedon on lisäksi oltava kootusti verkossa, jotta asiakkaat löytävät ne helposti esim. mobiililaitteissa olevien karttaohjelmien kautta”.

Projektipäällikkö Virpi Keränen painottaa lopuksi, että alueen erilaisten toimijoiden pitää ensin tuntea toinen toisensa, jotta yhteistyö pääsee aluilleen.

”Verkostoitumisen myötä voi syntyä uusia matkailupaketteja ja yhteistyömuotoja. Visioimme yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa Iijoen matkailun tulevaisuutta, jaamme tietoa hyvistä käytänteistä ja sparraamme toisia”.

Iijoen lumo -hanke järjestää toimikautensa aikana yhteensä kahdeksan työpajaa/koulutusta matkailutoimijoiden tarpeiden pohjalta. Aiheina voivat olla esimerkiksi ohjelmapalveluiden tai koulutusmatkailun tuotteistaminen, sähköisten myynti- ja markkinointikanavien hyödyntäminen, kestävä matkailu ja vesistön äärellä toimivien yrittäjien henkilöstön turvallisuuskoulutus.

Lisätiedot: micropolis.fi/iijoen-lumo

Yksi Iin uusimmista matkailutoimijoista on Iisland (Karhun Kala ja Kortteeri Oy), joka tarjoaa majoituspalveluiden lisäksi ohjattuja kalastus- ja venematkoja Iijoelle ja Perämerelle.  Retkiä järjestetään myös talvisin.

iisland matkailuyritys.

(Kuva: Christian Talman)

Iijoen valuma-alueen kuivuneita soita ennallistetaan

Iijoen valuma-alue kattaa yli neljätoistatuhatta neliökilometriä. Alueella on runsaasti ojitusvesien palauttamiseen soveltuvia paikkoja, joista useat sijaitsevat merkittävien vesistöjen lähellä.

”Yritämme löytää oikeasti vaikuttavia vesiensuojelutoimia Iijoen alueella. Täällä on todella paljon ojitettuja soita, jotka eivät ole lähteneet kasvamaan metsää. Suot eivät ole metsätalouskäytössä, koska puun korjaaminen sieltä maksaa enemmän kuin siitä saa tuottoa. Nykyisellään nämä ojitusalueet vain kuormittavat Iijoen vesistöä”, Iijoen kehittämiskoordinaattori Lauri Rantala Micropolis Oy:stä kertoo.

Metsänkasvatuksen kannalta epäonnistuneesti ojitettujen soiden ennallistaminen parantaa vesiensuojelua, suoalueiden vesitalouden luonnontilaisuutta ja edistää metsätalouden ilmastokestävyyttä. Vanhat ojat kuivattavat edelleen soiden turvekerrosta, joka maatuu ja sitä kautta suon ravinteet sekä kiintoaines kulkeutuvat vesistöön aiheuttaen haittaa myös vaelluskaloille.

”Jos ojitusvesiä saadaan johdettua kustannustehokkaasti soille, niin ravinteet eivät päätyisi suurina määrinä vesistöön. Se parantaisi Iijoen vesistön tilaa”, Rantala kertoo.

Ilmakuvaa Iin läheiseltä Pirttiharjunsuolta. (Kuva: Jani Antila, Tapio Oy) 

Kustannustehokasta ympäristönsuojelua

Maa- ja metsätalousministeriön ja Ympäristöministeriön rahoittamassa Ojasta allikkoon -hankkeessa on mukana neljä kokeilukohdetta.

”Kartoitamme kaikki Ijoen valuma-alueella sijaitsevat suoalueet, joissa on mahdollisuudet tehdä vesiensuojelutoimenpiteitä. Metsäkeskuksen tietokoneet jauhavat dataa ja etsivät sopivia kohteita”, Micropolis Oy:n projektipäällikkö Jouni Tanskanen summaa hankkeen idean.

Hankekumppani Tapio Oy:n asiantuntijat ovat tehneet yksityismaille maastokartoituksia ja suunnitelleet johdeojien paikkoja. Niiden avulla veden kulku voidaan ohjat takaisin suolle.

”Valuma-alueilla on metsäojia, eli luontainen vesienkulku on häiriintynyt ojien myötä. Tavoitteena on, että luontaisen valuma-alueen vedet saadaan jossain määrin palautettua. Joissain kohteissa voi tilanne olla se, että vesiä tulee suolle enemmän kuin luontaisesti on tullut, mutta silloinkin kohde toimii vesiensuojelun näkökulmasta hyvin”, Tapio Oy:n asiantuntija Jani Antila kertoo.

Jouni Tanskasen mukaan metsänomistajia kiinnostaa se, ettei metsätaloudelle aiheudu vettymishaittaa. Selvittelyvaiheessa maanomistajien suhtautuminen on ollut äärimmäisen positiivista. Antila puolestaan muistuttelee hankkeen kustannustehokkuudesta.

”Jos vertaa perinteiseen ennallistamiseen, eli ojien tukkimiseen, niin se on menetelmänä kalliimpi ja työläämpi, koska ojaa joudutaan tukkimaan hyvin pitkä matka. Johdeojaan perustuvassa menetelmässä riittää, että teemme yhden padon ja kaivamme uuden ojanpätkän, jolla vesi johdetaan suolle”.

Maanomistajat motivoituvat siitä, että omien vesistöjen tila voi parantua ennallistamistoimenpiteiden avulla.

Lauri Rantala kertoo, että maanomistajat ovat nähneet, kuinka ojitukset ovat liettäneet omat kotipurot ja karkottaneet esimerkiksi taimenet tiehensä.

”Linnut ja taimenkannat ovat myös luonnon monimuotoisuutta. Suo on metsäneläinten kannalta todella tärkeä paikka. Sieltä lähtee ravintoketju liikkeelle. Ja kyllähän kaunis, laakea suo on maisemallisesti miellyttävämpi kuin kitukasvuinen puusto”, Rantala tuumii.

Iijoen alueellisen kokeilun pohjalta hankkeen tavoitteena on kehittää valtakunnallinen toimintamalli menetelmän käytännön toteutuksesta, vaiheista, kustannuksista ja vaikuttavuudesta.

”Hankkeessa on tehty erittäin vaikuttavaa työtä. Olemme vieneet uraauurtavasti uudenlaista menetelmää yksityismaiden vesiensuojelun käyttöön parantaen samalla luontoarvoja, Jani Antila sanoo.

Tapio Oy:n Jani Antila käyttää maastokartoituksissa tarkkaan satelliittipaikannukseen kykenevää GNSS-laitetta.

Soiden ennallistaminen.

Ojasta allikkoon -hankkeessa ovat mukana Micropolis Oy, Metsäkeskus sekä metsien kestävään hyödyntämiseen erikoistunut Tapio Oy. Hanketta rahoittavat Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö osana Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen hankeavustuksia. Hankkeen osarahoittajia ovat Ii, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, PVO-Vesivoima Oy, Metsähallitus Metsätalous Oy, Metsähallitus Luontopalvelut ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Elinvoimajohtajaksi / toimitusjohtajaksi Helena Illikainen

Iin kunnanhallitus valitsi 5.9.2022 Iin elinvoimajohtajaksi Helena Illikaisen. Hän toimii myös Micropolis Oy:n toimitusjohtajana.

Illikainen on toiminut aiemmin vastaavassa tehtävässä Pyhäjoen kunnan elinkeinojohtajana ja Pyhäjoen Teollisuusyhtiö Oy:n toimitusjohtajana sekä Tyrnävän kunnan kehittämisjohtajana sekä aluearkkitehtina.

Elinvoimajohtaja vastaa Iin elinkeinopolitiikan strategisesta suunnittelusta ja toteutuksesta, sekä kokonaisuudesta: yrityspalvelut, kehittämishankkeet ja kumppanuudet sekä kuntaviestintä ja -markkinointi.

Rakennus- ja purkumateriaalien jatkokäyttöä selvitetään Pohjois-Pohjanmaalla

Micropolis Oy:n Virke-hanke tähtää rakennusmateriaalien tehokkaampaan hyödyntämiseen Pohjois-Pohjanmaalla. Mukana hankkeessa on yhteensä seitsemän kuntaa: Vaala, Utajärvi, Muhos, Ii, Oulu, Liminka ja Simo.

Hankkeen projektipäällikkö Pekka Pääkkönen kertoo, että kunnissa on paljon vanhoja kiinteistöjä, joiden käyttö on tullut elinkaarensa päähän eikä korjaaminen ole kannattavaa.

”Olemme selvittäneet, miten purkumateriaalit voidaan hyödyntää siten, että ne tulisivat uudelleen kiertoon komponentteina, materiaaleina tai esimerkiksi betonin tapauksessa täytemaana. Teemme selvitykset materiaalien määristä, purkukustannuksista ja purkumateriaalien jatkohyödyntämisestä. Ihanteena on, että materiaalit lähtevät sellaisenaan uusiokäyttöön”, Pääkkönen kertoo.

Virke – hankkeen tavoitteena on lisäksi tukea kuntia jätteen ja ylijäämämateriaalien kierrätystoiminnassa, jotta jätettä ei nähtäisi vain kustannuseränä, vaan luonnonvarojen kestävänä käyttönä ja taloudellisena hyötynä.

Materiaalien kierrätyksestä liiketoimintaa joko olemassa oleville tai täysin uusille yrityksille

Hankkeen energia- ja ympäristöinsinööri Petri Leppäsen mukaan rakennusalan yritykset eivät ole täysin heränneet kiertotalouden potentiaaliin.

”Urakoissa syntyy paljon jätettä. Kiertotalouden mahdollisuuksien täysimittainen valjastaminen vaatii yhä herättelyä ja meidän työmme on neuvoa miten materiaaleja minimoidaan, uusiokäytetään ja saadaan kiertoon”.

Limingan Tupoksen purettavaan neuvolarakennukseen kuuluu myös koulutiloja sekä hammashoitola.

Kuva1: Limingan Tupoksen purettavaan neuvolarakennukseen kuuluu myös koulutiloja sekä hammashoitola.

Yksi hankkeen kohteista on Limingan Tupoksessa sijaitseva vanha neuvola, jonka yhteydessä on toiminut hammashoitola ja koulutiloja. Limingan kunnan ympäristösuunnittelija Pihla Hasan kertoo, että rakennus on tarkoitus purkaa kesäkuuhun mennessä, koska sen käytön jatkaminen edellyttäisi mittavaa remontointia, ja rakennuksen sijainti on haasteellinen alueen kehittämisen kannalta.

Neuvolasta on löytynyt haitta-ainekartoituksen yhteydessä asbestia. Muuten purkutöiden suunnittelu on ympäristösuunnittelijan mukaan hyvällä mallilla.

” Vanhoissa rakennuksissa on se ongelma, että alkuperäisiä piirustuksia ei välttämättä löydy, varsinkaan jos rakennukseen on tehty muutoksia. Eikä välttämättä löydy ihmisiäkään, jotka tietäisivät tai muistaisivat rakennuksen historiaa”.

Hasan kertoo lainsäädännön tuovan myös kierrätykseen omat lisähaasteensa. Myös Pääkkönen tunnistaa saman ongelman.

”Rakentamismääräykset eivät tunnista uudelleenkierrätettyjä rakennuskomponentteja, mikä hankaloittaa niiden hyödyntämistä. Uusiokäytössä materiaaleilla taas ei ole takuita”, Pääkkönen kertoo.

Hasanin mukaan Tupoksen neuvolassa tämä näkyy esimerkiksi purkubetonin kohdalla, jota ei saa lain mukaan käyttää asuinrakennusten tai lasten leikkipaikkojen välittömässä läheisyydessä. Kunnassa joudutaankin pohtimaan, että jos neuvolan betoni uusiokäytetään samalla paikalla, niin haittaako se jatkossa alueen kehittämistä.

”Ennen kaikki olisi vain purettu ja viety pois kaatopaikalle. Nyt tavoitteena on saada mahdollisimman suuri kierrätysprosentti niin, että Liminka pystyy itse uusiokäyttämään suurimman osan purkumateriaaleista”.

Miettimistä riittää myös paljon pienemmissä asioissa, kuten siinä, menevätkö rakennuksen vanhat verhotangot sellaisenaan huutokauppaan vai rautaromuksi. Neuvolassa on myös rakenneosia, jotka kunta ottaa uusiokäyttöön. Sekin on uutta, sillä Hasan veikkaa, että ennen ne olisi vedetty rälläkällä poikki ja kärrätty metallinkierrätykseen.

Hän onkin sitä mieltä, että purkamisen suunnittelu pitäisi jatkossa aloittaa paljon aikaisemmin.

”Jo siinä vaiheessa, kun tiedetään, että rakennus on tulossa elinkaarensa päähän, täytyisi käynnistää selvitystyöt. Tämä tapaus on ollut hyvin opettavainen”.

Kuva 2: Puutyöluokkaan johtavien portaiden betonille suunnitellaan uusiokäyttöä.

Katso lisätiedot Virke hankkeesta

Iijoen kehittämiseen liittyy lukuisia tavoitteita ja toimijoita

Iijoen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen liittyy lukuisia tavoitteita ja toimijoita, joita Micropoliksen Iijoki-sopimuksen kehittämiskoordinaattori Lauri Rantala, avaa blogikirjoituksessaan. Kirjoituksen ensimmäisessä osassa valotetaan Iijoen vesistövision taustoja ja ensimmäisiä toimenpiteitä vaelluskalojen palauttamiseksi jokeen. Toisessa osassa paneudutaan kokemuksiin Iijoen vesistövision toimeenpanosta.

Iijoki-sopimuksen 2019-2023 tavoitteena on nostaa Iijoen vesistön arvoa. Sopimuksen osapuolet ovat vesistöalueen kunnat: Ii, Oulu, Pudasjärvi ja Taivalkoski sekä PVO-Vesivoima Oy, Metsähallitus, Turvetuottajat (Neova Oy ja Turveruukki Oy), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Lue Rantalan blogikirjoitus Iijoen toimenpiteistä:

Kokemuksia Iijoen vesistövision muodostamisesta ja toimeenpanosta, osa 1